Lu­mi­joen uusi hir­si­kou­lu vi­hit­tiin vi­ral­li­sin menoin – uu­dis­ra­ken­nus toi rat­kai­sun si­sä­il­ma­on­gel­miin

Hirsirakennus toimii lisäosana Lumijoen peruskoululle.

Uusi hirsiosa on 1.-4.-luokkien käytössä. Vihkiäisnauhan leikkauksessa kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaana Ollakkaa avusti rakennustoimikunta. Siihen kuuluivat kehitysjohtaja Janne Jokelainen (vas.), kunnanjohtaja Paula Karsi-Ruokolainen,  rehtori Kari Satamo sekä kehitys- ja elinvoima lautakunnan puheenjohtaja Risto Prokkola.
Uusi hirsiosa on 1.-4.-luokkien käytössä.
Uusi hirsiosa on 1.-4.-luokkien käytössä.
Kuva: Pekka Peura

Koululaiset leikkivät helteisenä päivänä koulun piha-alueella, kun Lumijoen uuden hirsikoulun vihkiäisten vieraat kokoontuivat sisätiloihin helteisenä iltapäivänä. Käytävällä tuoksui tuore puu ja vaaleat puuseinät tekivät tilasta valoisan.

Hirsirakennus toimii lisäosana Lumijoen peruskoululle. Se otettiin käyttöön huhtikuussa, ja oppilaat sekä opettajat ovat olleet tyytyväisiä uusiin tiloihin. Koulu on tällä hetkellä 1–4-luokkien käytössä, mutta luokkatiloissa on ollut myös yläkoulun oppitunteja. Lisäksi rakennuksesta löytyy erityisopetuksen luokka.

Vihkiäisnauhan leikkauksessa kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaana Ollakkaa avusti rakennustoimikunta. Siihen kuuluivat kehitysjohtaja Janne Jokelainen (vas.), kunnanjohtaja Paula Karsi-Ruokolainen, rehtori Kari Satamo sekä kehitys- ja elinvoima lautakunnan puheenjohtaja Risto Prokkola.
Vihkiäisnauhan leikkauksessa kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaana Ollakkaa avusti rakennustoimikunta. Siihen kuuluivat kehitysjohtaja Janne Jokelainen (vas.), kunnanjohtaja Paula Karsi-Ruokolainen, rehtori Kari Satamo sekä kehitys- ja elinvoima lautakunnan puheenjohtaja Risto Prokkola.
Kuva: Pekka Peura

Koulu oli kaivattu ratkaisu edellisen koulurakennuksen sisäilmaongelmille. Vanhassa koulussa tutkittiin sisäilmaongelmia kahdesti vuonna 2016. Ensimmäisellä kerralla rakenteista ei löytynyt poikkeavaa, vaikka homekoirakin kävi paikalla. Toisella tutkimuskerralla ongelmat löytyivät sellaisista rakenteista, joiden ei pitäisi olla alttiita kosteusvaurioille.

– Kunnalle tämä oli tietoinen riski, koska silloin oli todella huono taloudellinen tilanne. Mutta opettajien ja oppilaiden terveyteen haluttiin panostaa, kunnanjohtaja Paula Karsi-Ruokolainen toteaa.

Vihkiäistilaisuudessa pidetyissä puheissa sisäilmaongelmat nousivat useasti esiin. Puheista huokui yhteinen halu saada aikaan muutos. Ripeän yhteistyön seurauksena hirsikoulun rakentaminen kesti kokonaisuudessaan alle kaksi vuotta.